Miten saada liikkeissä tunteet esiin?

Viime viikon torstai muutti elämäni, hyvällä tavalla.
Dancessa ollessani, tanssijoita katsellessani ja ihaillessani heidän sulavaa liikehdintää tanssi sai ihan uuden merkityksen minulle. He antavat itsestään 110% lavalla.



Tanssista on viime vuosien varrella tullut tärkeä osa elämääni.
Dancen tanssijat osaavat kertoa liikkeissään tunteita, joita niihin sarjoihin kuuluu.
Sitä taitoa en vielä omaa, mutta haluan oppia sen.

Viime viikot ovat olleet minulle yhtä tuskaa, kun oon saanu tän flunssayskäpaskan, enkä oo saanu urheilla sen takia. Toivottavasti tämä menee nopeasti ohi, jotta pääsen liikunnan merkeissä irtautumaan ajatuksistani ja kehostani. I really hope so!

Viikonloppu

Viikonloppuna en ole saanut oikein mitään aikaiseksi.

Flunssa/yskä iski olan takaa, ja oon nyt vaan lepäilly jotta saisin tän ens viikkoon mennessä pois.

Tai ellen pois, niin edes helpottumaan.

Perfect day

Eilinen ois mun puolesta voinu jatkuu loputtomiin!
Aamulla mulla soi kello jo 8.00 vaikka syyslomasta nautinkin parhaillaan.
Oli suunnitelmissa käydä moikkaa päiväkodin pikkusii jossa olin työharjottelussa.
En kuitenkaan menny, koska pikkusii oli niin paljon kipeenä.

Klo 12 kipeil lähin stadii, jossa näin kamuni Viltsun.
Käytii ensi Tennaril kattoo Magic Mike.
Se oli leffa mistä pidin todella! Ainoo vaa et ekat 45 min oli parhaimmat, jotka ois voinu toistuukki kerta toisensa jälkee jos multa kysytää^^
Tässä muutamia kuvia leffasta sekä video jonka löysin:











Leffan jälkee kävin Viltsun kaa syömäs mäkkäris. Syötyämme pyörittii kaupoissa tovi.

Melko pian sen jälkee näin tanssikamuni Empun stadissa. Käytii syömässä Vapianossa. Syötii siellä molemmat pasta bologneset. Mä en jaksanu syödä puoliakaa, sen verran tuhti annos oli! Mutta pirun hyvää!!

Sieltä lähettiin melkein juosten kohti Lintsin peacockiin. Mentiin sinne kattomaan Dancea.
Saatiin saakelin hyvät paikatki! Elämys oli enemmän ku oisin ikinä osannu kuvitellakkaan!
Olin ihan onnesta soikeena, kun päästin Empun kaa sinne.
Ainoa miinus oli vain se että aika suorastaan juoksi tolloin! Jos olisin tiennyt keinon jolla pysäyttää aika siihen, olisin tehnyt sen enmmän ku mielelläni!! Eilinen oli päivä, minkä tulen muistamaan koko elämäni!
Kumpa voisin palata eiliseen, se loppui liina pian!

Tässä kuvia eilisestä. Pahoittelen että mulla on kaikissa kuvissa sama ilme, mua itteeni ärsyttää se suunnattomasti, mutta niiku sanotaan tehtyä ei saa tekemättömästi. Pistän ton ilmeen sen piikkiin, ku olin niin haltioitunut!^^

Tunsin itteni kerranki pitkäks:D

Ensin onnen kyyneleitä ja sen jälkeen selkään puukotus

Torstaina samaan aikaan kun Dancea katsoin puhelimeni tärisi.
Sain viestin. Kaverini Saabi kertoi, että oli nähnyt kaverini Antsan Sokoksella.
En ollut uskoa lukemaani. Puhkesin kyyneliin, itkin onnesta.
En ole kuullut Antsasta mitään piiiiiitkääään aikaan. Olen yrittänyt tavoittaa Antsaa monesti, mutta en ole saanut häneen yhteyttä.
Nyt ainakin tiedän että hän on elossa.
Saabi kysyi Antsalta että tiienkö mä että se on täällä, johon Antsan kamu oli sitten vastannu, etten tiedä mistään mitään. Ja toi kommentti pisti vihaksi!



Ton kuultuani soitin meiän yhteiselle frendille jonka uskoin Antsan seurassa olleen sokoksella ja joka on ainoo Antsan kamu joka on nähny mut.
Kysyin missä se oli, sano olevansa mutsinsa kaa syömässä stadissa.
Valkoinen valhe. Se sano et sillä on kiire ja lupas soittaa myöhemmin.

Eipä soitellu joten mäpä pommitin sitä puheluilla. Se sano että Antsalla on vaihtunu numero.

Kuten aikasemmin jo sanoin, en oo saanu Antsaan pitkään aikaan yhteyttä.
Puhelin hokee aina "Numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä".
Tänään soitin taas yhteiselle kamullemme nii nyt se sit sanoki, ettei hällä oo tapana jaella muiden numeroita ja että mun on hankittava se muualta. Keksittävä itse keino siihen.

Kyseinen henkilö tietää varsin hyvin kuinka helvetin tärkee ja rakas Antsa on mulle.
Miksi hän siis teki minulle näin???
En ymmärrä ja nyt olen epätoivoinen.



Mitä voin enään tehdä? Kumpa sen tietäisin. Toivo alkaa hiipua minusta pikku hiljaa tämän asian suhteen.

Piinaavan pitkä odotus!

Kun on tiedossa jotain ihanaa
sitä päivää vain odottaa odottamistaan.
Jolloin aika tuntuu matelevan paikallaan.



Sanotaan että odotus palkitaan ja, että odottavan aika on pitkä.
Ja kuin vihdoin tulee se kauan odotettu päivä, se tuntuu ohikiitävältä hetkeltä.

Voisipa viikko suhahtaa tosta noin vaan ja ens torstai kestää taas loputtomiin!!
Siitä tulee ikimuistoinen päivä!

Viikonlopusta

Suht varhain lauantai aamul menin hulluille päiville mutsin kaa. Mentiin sinne vaan hakee mulle Niken treenikassia, mutta mukaan lähti vähän enemmänki. Sain ihanat Zoey M siniset karvasukat, liilan topin ja noiden lisäks kaikkii meikinpoisto aineit ymsyms.

Sielt kotiin päästyäni, olin tovin himassa ja sit lähin stadiin. Stadissa kiertelin kaupoilla siinä toivossa että aleista ois löytyny mulle jotain kivaa, ja ainoo mitä löysin oli Anttilast 2 Nickelbackin levyy 10e. Kerkesin parisen tuntii kiertelee siel kaikes rauhas, kunnes Emppu tuli jolloin mentii syömää ja sen jälkee kattomaa Step up revolutionii tennariin. Leffa oli kerrassaan taas niin upee!!
Tässä parhaimpia kohtia leffasta kuvina, jotka google kuvahausta löysin:

Tää koreo oli aivan käsittämättömän upee.

Suosittelen kaikkia tanssin ystäviä katsomaan step up leffat!:)

                  

Elämä elettävänä

Joskus tuntuu että mikään ei onnistu, mut sit ku vaan yrittää niin kyllä se siitä.

Pidä sellainen mielessä, että: " Jos äitini on pärjännyt isoista ongelmista nuorena, niin kyllä minäkin pärjään."

Äläkä luovuta, ellei asia ole turha tai jos tiedät, että se asia tuhoo sinun ystävällisen puolesi.

Ja jos tiedät, että asia rikkoo sinnun sisäisen itsetunnon, silloin on parempi antaa asian olla, koska se ei tekisi hyvää sinulle eikä läheisillesi.

Elä elämäsi sellaisena kuin haluat, koska elämiä on ainoastaan yksi.

Arkeen paluu

Eilisestä ensin lyhyesti.
Illalla tuli taas Dance tv:stä, jota odotan aina kärsimättömästi !:D
Huikeita esityksiä jälleen kerran, ihania koreoita ja upeita asuja!
Kumpa olisin itsekin joku päivä vielä yhtä taitava kuin he!





Työharjoittelu takana.
Ihanaa päästä kouluun maanantaina!
Koulunpenkkiäkin on kerinny tulla ikävä tän 4 viikon aikana.
Työharjoittelu sujui mulla kaiken kaikkiaan hyvin, vaikkei kaikki päivät olleetkaan helpoimmasta päästä.
Ellen mitään muuta työharjoittelusta irti saanut, niin ainakin muistoja ja sen, ettei ala oo mulle oikee paikka.