Päivä enään!

Olen jo muutamana päivänä mm. eilen ja keskiviikkona itkenyt onnesta. Itkenyt onnesta siitä, kuinka lähellä kesäloma jo on. Mulla tulee koulustani ikävä vain 2 ihmistä (oppilaista), ja heihin tulen pitämään yhteyttä tavalla tai toisella.
Eilen oli kevätkirkko. Tänään kävelyharkat, kevätjuhlan kenraalit ja ysien lounas.


Yläaste meni yhdessä hujauksessa! Viime viikonloppuna just Saabin kanssa muistelin peruskoulun aikana tapahtuneita hyviä ja huonojakin muistoja. Siinä miettiessäni tajusin, että 7-9 luokka-asteet on ollu tähän mennessä ehkä kirjavin vaihe elämässäni. Tapahtunut yhtä sun toista. Paljon hyviä muistoja on jäänyt tältä ajalta, mutta kyllä mukaan mahtuu muutama ikävämpikin muisto.

Sain haasteen johon vastaan ilomielin. Kiitokset haastajalleni.

1. Oletko tyytyväinen blogiisi ja miksi aloitit bloggaamisen?

Olen tyytyväinen ja bloggaamisesta innostuin, kun saimme kerran ruotsintunnilta 2 viikoksi läksyksi kirjoittaa blogia mediankäytöstä. Vaikka tuo aihe oli tylsä, innostuin siitä sen verran että päätin alkaa kirjottaa, vaikkakin omalla kotikielellä:D

2. Kuka julkisuuden henkilö inspiroi sinua?
 Hiphopissa Eminem.

3. Mitä muuttaisit itsesssäsi jos saisit?
Oon miettiny tätä paljon. Muuttaisin itsestäni ainakin osat luonteenpiirteerteistäni sekä pituuteni. Olen vain 160 cm pitkä, ja haluaisin olla ainakin 5-10 cm pidempi!! Tosin toikin ongelma ratkeaa korkkareilla:D

4. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita elämässäsi?
 Musiikki ja tanssi ovat asioita joita ilman en yksinkertaisesti pystyisi elämään. Niiden lisäksi minulle on tärkeitä ystäväni, perhe.

5. Kadutko mitään elämässäsi?
Kadun. Kadun tekemiäni vääriä päätöksiä tietyissä asioissa.

6. Miten näät tulevaisuutesi 10 vuoden päästä?
10 vuoden päästä olen 26 vuotta. Silloin toivottavasti olen nuorisotyöntekijänä jossakin. Todennäköisesti minulla on silloin jonkinasteen kumppani:D Ja ainakin olen omassa kodissani tolloin. Muutan omaan kämppään heti kun se on mahdollista!!!

7. Kerro 2 sinulle tärkeimmästä henkilöstä
Mulla ei oo tapana laittaa ihmisiä tärkeysjärjestykseen. Kaikki ystäväni meinaan kuuluvat perheeseeni.  Anni on mulle kun pikkusisko, vaikkemme mitään sukua toisillemme olekkaan. Haluun suojella häntä kaikelta pahalta!
Toinen on Sara. Saran kanssa ollaan tunnettu hyvin 3 luokast saakka. Riidelty vähän, jaettu aina kaikki. Sara on ihminen joka ymmärtää mua.

Oli pakko valita 2 nimeä tohon, mutta kaikki lähimmät ystäväni ovat mulle yhtä tärkeitä!

8. Minkälainen on unelmienmiehesi?
Unelmienimies harrastaisi hiphoppia, ja kuuntelisi senkin lisäksi raskasta musiikkia:D Hän saisi olla hauska, ymmärtää likaista huumoriakin, luotettava ja kiva luonteeltaan.
Ilmotelkaa mulle siis jos tollanen kävelee vastaan=D

9. Minkälaista musiikkia kuuntelet?
Kuuntelen musiikkia yleensä fiilispohjalta. Tanssin kautta oon alkanu kuuntelee räppiä, sit taas kun oikein kyrsii nii silloin pelkkä karjuminenkin riittää musiikiksi:D

10. Mitkä ovat 3 tärkeintä tavaraasi?
Kännykkä, kamera ja tietokone:D

11. Mitkä ovat parhaimmat muistosi ja kenen kanssa ne vietit?
Näitä on useampia, mutta luettelen nyt vain muutaman. Parhaimpia muistojani ovat 6 luokan leirikoulu, viime vuoden vappu minkä vietin Kirpun ja Saabin kanssa sekä vessanaurut jotka vietin myös Saabin ja Kirpun kanssa. Vessanauru tapahtu aina tietyn ala-asteella olevan vessan kohalla (aina ei ollut edes syytä miks repesin sen kohalla) nauroin sen 30 minuuttii vatsakippurassa, ja hyvä kun pystyssä pysyin:D

KYSYMYKSET:
1. Mikä esine tai asia muistuttaa sinua voimasta?
2. Mitä tekemällä sinulla on vapautunut olo?
3. Miten ilmaiset itseäsi?
4. Millainen on unelma-minäsi?
5. Jos saisit yhden supervoiman, mikä se olisi?
6. Mikä olisi maailman paras synttärilahja?
7. Mistä tiedät olevasi valmis johonkin?
8. Mitä/Ketkä ottaisit mukaan autiolle saarelle? (3)
9. Missä menevät omat rajasi?
10 Mikä on parasta sinussa?
11. Suurimmat saavutuksesi?

Haastan:
Lauran
Saran
Oonan
Mian
Saaran
Janin
Kaisan
Vilun

Miksi??????

Miksi kaikesta tehdään aina uutta? Miksi vanhat unohdetaan kokonaan uuden tultua?
Kaiken maailman nuketki osaa nykyää puhua ja laulaa kuten baby born. Gogojakaan ei enään ole kellään lapsella. Mun lapsuudessa ne oli kova juttu! Niistä puheen ollen löysinki niitä meiän kodin salakätköistä melkolailla! Tosin, tämänkin saaliin annan pois, ei enään oo kamppailukamuukaa, kenen kaa näillä pelais, joten mitä niillä sit tekee?:(

Gogo armeija valmistautuu hyökkäykseen:D

Päivä Suomenlinnassa

Lähdettiin luokkaretkelle Suomenlinnaan. En muistakkaan millon olen viimeksi siellä ollut. Sen vain tiedän että siitä on aikaa jo muutama vuos:D

Kaverini kanssa pystytettiin ns. picnic sinne. Levitettiin viltit, syötiin kaiken maailman herkkuja sekä nautittiin auringon paistosta:) Mukavaa oli ja ihanan lämmintä! <3 Toivotaan että kesä sekä lämpimät ilmat on nyt tullu jäädäkseen! Mä ku oon näitä kesä ihmisiä. Kukapa ei olisi! =)

Muutama kuva mitä sieltä sain napsittua, kunnes kamerani akku loppui. Unohin lataa sen viime yönä:(

Linnoitus hallitsee Suomenlinnaa:D

Just satamasta lähtenyt laiva

Pidettiin eväät piilossa, koska lokit piiritteli meitä ahkerasti:D




Siel oli paljon pieniä lapsia jostka tutki noita tykkejä innoissaan



Helikopteri lensi Suomenlinnan yli, melko matalalla vielä

Tärkeä päivä

Eilen illalla mun piti  mennä aikasin nukkumaan, mutta se jäikin tuohon että piti mennä.

Aamulla heräsin paniikissa klo 5.00 aikaan että olenko myöhässä tanssiesityksestäni. Sain nukahdettua uudestaan ja kun kello pärisi 6.30 painoin torkkua torkun perään. Väsytti paljon. Yöllä ei tullut nukuttua paljoa.

Tapiolan urheilutalolla olin jo 8.40. Tanssiesityksen kenraalit alko 9.00, jotka meni päin persettä! Oltiin ihan eri laskuissa. Esitys alko klo 14. Jännitys alkoi poikkeuksellisesti mulla vasta kenraalien jälkeen. Käteni tärisi jännityksestä. Minua väsytti, hermostutti, ajatukseni olivat erittäin sekavia sekä olin paniikissa. Paniikissa sen takia kun kenraalit ei mennyt todellakaan niinkuin niiden piti  mennä...kai. En tiedä. Tosin opettajani näkeminen ja hänen sanat kaikille ryhmilleen rauhoitti minua...hieman.

Treenasin hullunlailla ton 5h aikana, toistelin toiston perään. Halusin olla varma että onnistun.
Esitys meni todella nopeasti, kuin sekunnissa. Lavalla mulla katos jännitys kokonaan.
Vedin täysillä ja ns. elin sen biisin mukaan. Tuntui hyvältä, vapauttavalta.

Tässä kuva esitysasustani:



Yesterday

Eilen oli niin paljon kaikkee menoo, etten tänne kerinny kirjotella, joten teen sen vasta nyt.

Eilen menin suoraan koulusta stadiin. Olin sopinu frendini Nankun kaa että nähään siellä klo 16. Niimpä teimmekin. Täytimme vatsamme Hesburgerissa ja muuten vain kierreltiin kaupoissa. Tarkoituksenani ei ollut ostaa mitään, mutta kuten tavallisesti mukaani eksyi jotakin. Tällä kertaa vain 1 paita, ja senkin ostin tän päivän esitystä varten mistä kerron myöhemmin lisää.

Tässä muutama kuva eilisestä:

Kysymyksiä

Mulla oli pari päivää taaksepäin vähän tylsää, joten tein muutaman Miksi? kysymyksiä. Vastatkaa näihin jos osaatte:

1. Miksi kaikki eivät hyväksy erilaisuutta?
2. Miksi massan ulkopuolella kulkevia katsotaan oudoksuen?
3. Miksi media asettaa ulkonäkö paineita?
4. Miksi jotkut arvostelevat ihmisiä ulkonäön perusteella tai sen mistä toinen tykkää?

Miksi itkin?

Eilen illalla kotiin tultuani mulla oli outo olo. Tanssi oli viimeistä kertaa taas tällä lukukaudella, syksyllä sitten taas. Miten selviän kesän ilman tanssitunteja??? Tanssi on henkireikäni, sen avulla jaksan arjen tuomat murheetkin. Miksei tanssitunneilla voi käydä läpi kesälläkin?

Illalla äiti ja pikkuveli riitelivät. Minä itkin. En edes tiedä miksi. Ei ollut edes mitään syytä itkeä, ja silti itkin. Puhuin kaverini kanssa illalla puhelimessa ja kun hän kuuli ääneni hän kysyi: onko kaikki hyvin. Vakuuttelin että on on. Kai olen vain niin väsynyt koulunkäyntiin ja siellä oleviin ihmisiin.



Koulun päättäjäisissä tekisi mieli seurata kaverini esimerkkiä. Kun hän pääsi yläasteelta hän haistatti paskat kusipäille. Voisin tehdä samoin, mutta toisaalta en halua alentua heidän tasolleen.

Kaikki muuttuu paremmaksi kuin kesäloma alkaa. Toivon niin. Onneksi kesälomaan ei ole enään kauaa.

Minä etsin minuuttani,
sitä, mikä minussa tahtoo nousta esiin,
muuttumatonta, syvintä ydintäni.
Minä etsin ihmistä, joka odottavana lepää
sisimmässäni ja tahtoo tulla kutsutuksi eloon.

Minä etsin sitä osaa itseäni,
joka ei ole muotoutunut joukon painostuksesta
sen enempää kuin tarpeesta sopeutua,
vaan siitä tietoisuudesta
että olen ainutlaatuinen.

Minä etsin sitä paikkaa maailmassa,
jonka vain minä voin täyttää.
En tahdo, että minuun kaadetaan sellaista
mitä en halua ottaa vastaan,
enkä tahdo olla
toisten ajatusten äänitorvena.

Minä etsin itseyteni lähdettä
voidakseni päästää sen vapaasti pulppuamaan

Lyriikat

Haluaisin oppia kirjoittamaan sanoituksia. Ensin pitäisi saada jotain sanotuksia aikaiseksi ja sen jälkeen melodia - joka on noista suurempi haaste.

Ensinäkin mistä kirjoittaisin? Elämässäni ei tapahdu mitään niin mielenkiintoista että voisi niistä kappaleita alkaa väsäämään:D
Pitäisi vaan alkaa yrittämään, eikä hermostua vaikka ei aluksi niistä loistavia tulisikaan (vaikeaa mulle:D)

Päästelin höyryjä

Tämä päivä on toisaalta mennyt päin helvettiä, mutta on tässä päivässä hyvääkin tapahtunut. Ristiriitaista.

Näin tärkeän ystäväni Saabin. Kävimme päästelemässä höyryjä Paloheinän mäellä karjumalla kurkkumme käheiksi. Se oli vapauttavaa! Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, etenkin sillon kun pahasti kyrsii. Silloin karjuminen helpottaa kummasti oloa, oudolla tavalla. Ellei muilla, niin ainakin mulla.
Tässä kuva kun karjun:

Kuva ei ole kovin hohdokas, pahoitteluni siitä:D

Päiväni meni päin helvettiä sen takia, koska näin bussista erään ihmisen kuka satutti minua aikoinaan pahasti! Ellen olisi istunut tolloin dösässä kyseinen henkilö olisi saanut kuulla kunniansa!!! Osittain senkin pohjalta halusin mennä karjumaan kaverini kanssa, mutta myös heittämään tämän vuoden koulupaineille hyvästit.

Läpäisin sen!!!

Tajusin parisen viikkoa, että tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen siitä kun alotin pianonsoiton. No eilen mulla oli viimenen perustason suoritus. Mua jännitti niiiiiin paljon, sormet hikos ymsyms. Virheitä tuli muutama, mutta läpi pääsin (hyvä minä!!)

Pelko

En enään osaa kertoa miltä minusta tuntuu. Kertoa joo, mutta puhua en. Mun pitäisi ilmaista mielipiteitäni enemmän etenkin kotona kuin teen ja puhua asioista jotka painavat mieltäni. Mutta en saa mitään aikaiseksi. Ilmeisesti pelkään liikaa avata suutani. Pelkään sitä että minut tuomitaan....kai. Se helpottaisi varmaan oloani paljon. Pitäisi vain tietää oikeat keinot millä tämän naurettavan pelon voittaa.
Nytkin minulla olisi loistava tilaisuus avata suuni, mutta tässä vain istun hiljaa.

Miksi teen näin?

Huolehdin kavereistani enemmän kuin itsestäni. Tiedän, en saisi tehdä niin.  Sen pitäisi olla toisinpäin.

Olen omillani

Nyt saan selvitä yksin.
I just have to.
Siitä tulee vaikeaa, mutta milloin selviäminen jostain jutustahelppoa olisikaan.
Ei koskaan.

Se palasi

Luulin päässeeni ahdistuksesta eroon. Pari viikkoa olinkin ilman sitä. Nyt se on palannut ja ei ilmeisesti tule jättämään mua rauhaan...ainakaan hetkeen.

 Kai seuraavan 2 viikon päästä helpottaa hieman, kun pystyn aloittamaan elämäni alusta, uusien ihmisten kanssa. Toteuttamaan sitä muutosta mitä olen pitkään halunnut: heittämään kaikki vanhat tavarat pois. Repiä kaikki valokuvat jotka muistuttavat minua jostain kokemastani tuskasta. Heittää raivolla roskakoriin kaikki ne mätänevät paskat sanat joita päälleni on syljetty. Kaikki tuo tapahtuu vasta kahden viikon päästä.

En jaksaisi odottaa, mutta mitä muutakaan voin?

Eiliseen

Tässä video eilisestä vedosta. Toivottavasti tykkäätte! :)

Huolehdin turhaan, koska kaikki sujui hyvin

Keikat ohi tältä päivältä! Äänenikin kesti ihmeen hyvin:D Hauskaa oli ja kehuja tuli! :)

Miksi juuri nyt, miksei pari viikkoa myöhemmin????

Huomenna olis bändin kaa 2 keikkaa vedettävä. Mun pitäis laulaa, mutta EI. Nuha/yskäpaska tuli ja iski kovemmalla kädellä. Ja ai että kun ärsyttää!! Saa nyt nähä mitä me kehitetää tilalle vai vedetäänkö biisit vaa soittaen...

Enään 16 päivää

Enään 16 päivää siihen, että voin aloittaa elämäni alusta. Unohtaa kaikki ne ihmiset jotka ovat minua joskus
satuttaneet. 16 päivän päästä olen kirjaimellisesti VAPAA.



Tietenkin tulen kaipaamaan joitakin ihmisiä, mutta heihin aijon yhteyden säilyttää. Pääsen astumaan seuraavalle portaalle ja uusien ihmisten ympärille, jotka eivät tunne minua tai tiedä minusta juuri mitään.

Odotus

Valintakoe ohi. Odotan, odotan ja odotan tuloksia. Tuntuu että tein kaiken voitavani, silti olo että oisin voinut tehdä enemmän. Toivotaan vain että se riittää mitä sain tehtyä. Tällä hetkellä todella paljon että pääsen sinne.

Mulla on aina ennakkoluuloja - usein turhaan. Tänään ajattelin sinne mennessäni että tuskin siel mitään mukavii tyyppei on, mutta yllätys yllätys, erehdyin. Taisin tänään tehdä jopa ennätyksen. Tutustuin tänään 3 uuteen ihmiseen muutaman tunnin sisällä. Hyvä minä : D

Oma kämppä

Eilen siellä stadissa kun kummitätini kanssa kävelin mulle tuli jälleen kerran se HALUAN OMAAN KÄMPPÄÄN into! Tällä hetkellä säästän rahaa järkkäriin, mut heti ku sen oon saanu itelleni hankittuu alan säästää rahaa tulevaisuuteen ja tulevaisuuden tavaroihin. Oma kämppä on just se mitä mä tarviin. Oon muutaman kamuni kaa puhunukki et jos näi aluks muutettais kimppakämppää. Se ois nii kätevää, ainaski aluks, vuokra puolittuis jne.


Voisin lähtee nyt siivoo ja heittelee tavaroit mäkeen joita en enää käytä.

Paidoista kuva

Pahoittelen ku noi on sivuttain, tää taas vaihteeks pistää mulle vastaan. Tommoset lähti tällä kertaa mukaan Hellsingistä.

Stadissa

Tänää kotona en pahemmin ollu. Aamulla skole alko 8.30 ja loppu vasta klo 15. Sielt tulin himaan, söin ja lähin stadiin. Stadissa näin kummitätini, kiertelimme kaupoissa ja Hän osti mulle 2 ihanaa bändipaitaa myöhäseks synttärilahjaks. Kuvia laitan joku toinen päivä niistä, tää kone nyt ei suostu mun kaa yhteistyöhön. Ei oo muuten ensimmäinen kerta!-.-

Käytiin herkuttelemas kummitätini kaa myös kakkugalleriassa. Ai että, ku oli herkullisia kakkuja!!:P




Illalla stadista kotiin päästyäni vähä 18 jälkee, näin frendini Kirpun. Heitettii kävelylenkki ja puhuttiin kuulumisista. Mukavaa oli. Kiva päivä muutenki takana!:)

Väsymys

Viime yönä nukuin todella huonosti - joten oon oikeestaan torkahdellu koko päivän. En muista pitkään aikaan olleeni näin väsyny ku tänään!

Iloista vappua!

En oo pahemmin vappua mitenkää juhlinu. Nähny kavereita, nukkunu paljon ja pitkään sekä syönyt perinteisii vappuherkkuja :p

Pakko jaksaa painaa loppu rutistus koulun suhteen. Pakko jaksaa odottaa kesäkuuhun asti, että saan kuulla tulokset minne pääsen jatko-opiskelee - toivottavast ees johonki mihin hain!

Tiedättekö sen vituttavan tunteen, ku ootte nähny vaivaa jonku työn eteen ihan sikana ja sit se on kadonnu mystisesti? Näin on mulle meinaan käyny fyssan tutkielman kanssa, mikä pitäis olla huomen valmis ja mulla ei oo lausettakaa ylhäällä. Aiheena on vielä niin ihana ja mielenkiintoinen kuin Sähkön tuotanto Suomessa. EVVVK! Pakko yrittää kumminki saada ees jotain tehtyä.