11.12.13

Olen viettänyt hiljaiseloa.

En åaljoa muuta tehnyt kun koulussa ja harrastuksissa käynyt ja ystäviä nähnyt kun pystynyt.

Musta vaan tulee niiiiin väsynyt aina näin pimeellä!

Odotan jo innolla joululomaa, vaikka tykkään koulussakin käydä, mutta kaipaan pitkiä yöunia. Ne on viime aikoina jääny melko vähäselle.

---

Nyt siihen mistä seuraavaksi haluan kirjoittaa.

Haluan kiittää. Haluan kiittää ystäviäni kaikesta jokaista yksitellen.

Kirppu: ollaan tunnettu monetmonet vuodet ja käyty läpi monet ylä- ja alamäet yhdessä. Sä olet kultaa. Ihan älyttömän tärkeä ihminen mulle, iso osa elämääni. Sis I love you<33

Saabi: ollaan oltu läheisiä vasta muutama vuos, mutta musta on ihanaa että ollaan tutustuttu, ja tultu todella läheisiksi. Olet äärettömän rakas mulle!<33

Namu: Ensiksi kiitos tanssin maailmalle, koska ilman sitä mä en ois tavannut sua. Vaikka ollaan tunnettu vasta vähän aikaa, olet jo osa perhettäni!<3 Ja ilman sua, mä oisin yksinäinen pähkinä pähkinäpurkissa ^^

Dansku: Muistan vieläkin kun ensimmäisen kerran näin sut, olin heti korvia myöten rakastunu suhun. Sä olet niin upea ihminen, sulla on niin suuri sydän ja sä oot aina positiivinen. Iso kiitos sulle jo kaikesta kokemastamme ja etenkin siitä, että jaoit unelman kanssani!! Kun en koskaan ole biologista isoveljeä ole saanut, niin sä oot kyllä sen onton paikan täyttäny. Kiitos!!<3

Ja viimeisimpänä, mut ei todellakaan vähäisimpänä

Hande: Onneks tavattiin eskarin jälkeen uudestaan, yläasteemme myötä. On jopa pelottavaa kuinka paljon samaa meissä on. Olet suuremmoinen ja suuri sydäminen ihminen. Opetan sua vielä ottamaan kehuja vastaan, itellänikin on siinä vielä paranneltavaa. Sun seurassa mun vatsalihakset on koetuksella:D

Kiitos että olet osa elämääni. Olet tärkeä mulle!:)

En luetellut teitä missään paremmuusjärjestyksessä, koska siihen en kykene. Ootte jokaikinen mulle jaetulla 1. sijalla. Ja vaikka jollekulle tuli vähemmän ja toiselle enemmän kiitosta tai muuta, se ei tarkoita sitä, että pitäisin jostakusta enemmän tai vähemmän. Ootte kaikki mulle yhtä tärkeitä ja iso osa elämääni. I really really love u guys!<3

ISO KIITOS TEILLE JOKAISELLE!<33

6.11. My dream came true

Yksi elämäni upeimmista ja onnellisimmista päivistä.

Kouluun menin tolloin onneni kukkuloilla ja intoa puhkuen.Tunnilla oli vaikea olla paikallaa, koska odotin iltaa hullunlailla. Koulun loputtuu tärisin kauttaaltaan.

Näin Danskun koulun jälkee, jost mentii suoraa syömää Kaivopihan Subwayhin ja takas tullessa apteekin kautta ostamas korvatulpat.

Ku vihdoin koitti se H-moment, ovet aukes menin suoraa ostaa itelleni kiertuepaidan, joka on so sweet<33

Lämppäreinä piti olla Device ja 5FDP eli Five finger death punch, mut Device oli jostain syyst perunu, ja sen tilalle oli tullu ruotsalainen hevibändi Avatar. Kuuntelin molempia lämppäreitä ennen keikkaa, ja noista 5FDP oli enemmän mun makuun.

Avatarin veto oli hyvä, ainoo vaan et balanssi ei ollu oikee kohalla ja ne soitti yllättävän hiljaa ottaen huomioon et oltiin kumminki rock-konsertissa.

Soitto lähes peitti laulajan äänen.
Mutta se mistä olin otettu nii herrat soitti meille yhen biisin jota ne ei ollu koskaa aikasemmin soittanu millää keikalla. Ne halus tehä siitä illasta meille jotenki spesiaalin.

5FDP oli taas ihan törkeen hyvä, siis se veti lämppärivetonsa ku se ois ite ollu pääesiintyjänä siellä!!

Jo noiden aikan mä kiljuin ja karjuin, ja niiden lopetettuu mul oli ääni jo lähteny melkei, mut se palautu kyl nopeesti:DD
Sitku Avenged Sevenfold tuli lavalle nii mähä menin ihan sekasin!Ne oli niin upeita, hyviä ja komeita!!!<33
Kun ne tuli lavalle, nii yleisös repes riemu.
Ne soitti eniten biisejä niiden uusimmalta levyltä, ja klassikoita vanhoilta levyiltä kuten. Nightmare, Welcome to the family.
Niiden toi Nightmare levy n omistettu niiden menehtyneelle rumpalille (The Reville) joka menehty 28-vuotiaana. Ja ennen ku ne alko sen levyn biisejä soittaa, ne piti upeen ja todella kunnioittavan puheen Rev:istä. Siin vaihees mul oli tippa linssissä, mut hoin vaa itelleni "jumalauta sä oot nyt rock-konsertissa, täällä et ala vollottaa".
Kundit tuli lavalle 2 kertaa takasin!
Ilta oli niiin upee, loppu vaan aivan liian aikasin!
Keikan jälkee Dansku kysy mun mielipidettä keikasta, en kyenny sanoo mitään.
Olin oikeesti sanaton, mikä on mun kohalla hyvinhyvin harvinaista.
Ilta oli ikimuistoinen!

Suuret kiitokset sulle Dansku vielä illasta!!:)

Tyttö onnenkukkuloilla

Kuten sanotaan pitkä odotus palkitaan.Tää on niin utopinen tunne kun yksi suurimmista unelmistani toteutuu huomenna.

Oon laskenu ja odottanu 100 kiduttavan hitaasti kuluvaa päivää, ja huomenna se on käsilläni! Huomenna näen heidät, pitkään fanittamani bändin Avenged sevenfoldin jäsenet.

Todennäköisesti tulen itkemään onnesta. Oon viimesen viikon ajan ollu aivan sekasin onnesta.

Kumpa voisin pysäyttää ajan huomis-iltaan!

En vaan käsitä että huomenna nään heidät! Tuntuu jotenkin uskomattomalta!

Ainakin siitä tulee ikimuistoinen ilta! Ensin on kuitenkin pystyttävä istumaan koulun penkillä 8h, saa nähä miten tulee onnistumaa :D

Happy holiday everybody!:)

Mulla kuuluisi olla vielä tää viikko koulua.

Mulla alkaa vast ens viikolla syysloma.

Huomenna silti lähtö Berliiniin perheeni kanssa.

En malta odottaa!:)

Helpotus!

Tentti just takana.

Jos hyvin käy niin läpi pääsen.

Stressasin turhaan, se oli helpompi ku odotin.

Saa nähä, pääsenkö läpi.

Jos en pääse, niin sit uusintaan.

Kerran voi reputtaa.

Mulla on tiedossa tentti aineesta Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto vähän niinku yhteiskuntaoppi. Yhteiskuntaoppi ei napannu yläasteellakaan mua, joo historiaa enemmän kylläkin mutta silti. Mun päähän ei vaan jää tollanen. Stressaa!!! Onneks mulla on viel hyvin aikaa lukee siihen. Mun ois varmaa paikallaa opetella olemaan stressaamatta, saattais arki helpottuu sen myötä.

Arght!!!

Mulla menee hermot tietokooneeseen ja sen vitun asetusohjelmiin ja toimiin.

Koulussa mulla on oppiaine nimeltä Työvälineet joka on vähän niinku ATK: tehään kaiken maailman hommia koneella. Mä en pysy kärryillä mitä millonki pitää tehä.

Päähajookohta!!!!

Eikä asiaa ollenkaa auta se että tätä konetuntia on vitun 4h putkeen!!!

Metsäpirtti

Lähettiin maanantaina luokkaretkelle yhden toisen ryhmän kanssa Tuusulan metsäpirtille.

Siinä kuva ns. mökissä jossa nukuttiin ja rannasta.

Oltiin siel erilaisis ryhmis, saatiin ite päättää mihin mentiin.

Ryhminä oli: liikka, viihde, ilta- ja aamupala.

Ite olin aamupala tiimissä.

Me opiskelijat siis tehtiin kaikki safkatki ite.

Siel oli ihan kivaa, kaikki ei vaan hoitanu ryhmähommiaan:/

Sinne ei ollu pakko jäädä yöks mutta mähän jäin.

Iltaa kohden meno parani päiväst melkolailla:D

Paistettiin makkaraa ja vaahtiksii nuotiossa, oltiin totuutta ja tehtävää yms.

Kaikesta huolimatta mulla oli ainakin hauskaa:)

Perjantaina ku olin lähössä stadista kotiin, sain just ennen ku hyppäsin dösään puhelun Pyrdeltä.

Se oli stadissa käymässä. Nähtiin, naurettiin ja juteltiin kaikesta:)

Oli hauskaa!

Lauantain näin Saabin, käytiin jamerassa kirjoja hakemassa.

Sunnuntaina näin Namua, käytiin kisiksellä vähän treenaamassa ja illal viel Kirppun.

Lyhyesti sanoen tää oli yks elämäni parhain viikonloppu mulle tärkeiden ja rakkaiden ihmisten ansiosta.

Kiitokset teille kaikille vielä, ootte ihania<33

Flunssan kourissa

Koko eilinen päivä meni nukkuen ja syöden.
Mulla ei ole energiaa mihinkään, silti on käytävä koulua.
Ääni on heikossa hapessa.

En osaa oikein selittää nyt juuri mitään.
Päässä on liikaa ajatuksii, ristiriitaisii.
Väsyttää.

How can I forget you?

En saa sua mielestäni.

Olen nähnyt sinut vain kerran, mutta heti kun näin sinut rakastuin.

Se yksi valokuva ja ne muutamat sanat englanniksi riitti. 

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä mun kohalla.

Aina kun mulla on kylmä ajattelen sua ja sitä kuinka lämmin ihosi oli.

Sussa oli sitä jotain, mitä oon ettiny.

Eilen illalla vasta ymmärsin sen, kuinka paljon pidän sinusta.

Olen ajatellut sinua usein, alitajunnassani kokoajan.

Kupungilla kierrellessäni en ole edes vilkuillut muita, koska sinä olet sydämessäni.

Kumpa voisin löytää sut jotenkin jostain.

Kumpa tietäisin sinusta jotain.

Ongelmana on vain se, kun tiedän sen karun tosiasian etten voi saada sinua.

Mutta unelmissani olet minun.

Toisin sanoen olen siis samaa aikaa rakastunut ja epätoivoinen.

Auttakaa minua, kertomalla mulle miten unohtaa joku joka on vienyt jalat alta. 

Nyt on jo elokuu, vaik vastahan kesäloma alko.

Mihin tää kesä on menny?

Mitä mä oon ees tehny?

Olin suunnitellu tekeväni paljon kaikkea.

Lomaakin on enää 2 viikkoo jäljellä.

Oon nähny kavereita paljon, käynyt muutaman kerran leffassa ja Virossa meni 2 päivää.

Syksyn tulo ja arkeen paluu pelottaa.

Kesällä mä, etenki mun mieli voi hyvin.

Millä sitä pimeyttä jaksaa ku sen valosan ajan päiväst istuu koulunpenkillä.

Kun lähet kouluun on pimeetä ja ku pääset kotiin on pimeetä.

Mua pelottaa syksy nyt enemmän ku aikasemmin, talvesta puhumattakaan.

Viime vuosina oon talvet ja syksyt - sen pimeen ajan - jaksanu tanssin avulla.

Nyt mä en oo ilmottautunu mihinkää, koska en oo löytäny opettajaani mistään, joka on parhain mitä maanpäältä löytää.

Millä nyt pääsen ajatuksii pakoon kun tarve vaatii?

Miten mä nyt rentoudun?

Mun on löydettävä se keino, ja pian!!!

I DID IT!!!!!!!!!!!!!

Kävin mutsin kaa kaupassa eilen ja Saabi oli soittanu mulle monesti sinä aikana.

Soitin takasin kotiin päästyäni ja kysyin innoissani: pääsitkö?

Saabi vastas: joo, ja arvaa mitä?

sanoin: no?

Saabi sano: säki pääsit.

Sillon tipahdin korkeelta ja kovaa.

MÄ ONNISTUIN!!!!!!!!

En vieläkään oikeen usko sitä todeksi!

Vaikka kävin kattomassa sen nettisivuiltakin, ja sielläkin nimeni luki, silti en vaan käsitä!

Ette voi ymmärtääkkään sitä mun epävarmuuden tunnetta viime vuoden takia!

Se oli niin iso isku ja niin voimakas.

Kun kaikki maikat vielä sano mulle ku olin ihan paniikissa: pääsenkö, mitä teen ellen pääse jne, et kyl sä pääset, aivan varmasti.

Lopulta ku sain sen kirjeen käteeni jossa tulokset oli.

Itkin lohduttomasti, koska olin niin pettyny itteeni.

Ja siitä saakka, mulla on ollu järjetön epävarmuus itteni ja kaiken sen mihin mun kyvyt riittää suhteen.

Ja on yhäkin, mutta opin siitä ajan kanssa pois.

Mutta nyt mulla on paikka, mä olen onnistunut!!

En pysty kuvailemaan tätä tunnetta, se on niin suuri ja niin voimakas.

Olen silti iloinen, onnellinen ja helpottunut.

Maanantaina menin yöksi rakkaalle frendilleni Saabille.

Oli hauskaa.

Naurettiin, katottiin Magic Mike, käytiin heittää talviturkit meriveteen, ennustettiin toisillemme, juteltiin kaikesta ja valvottiin yömyöhään.

Tässä muutama kuva:

Lomaa on mennyt mulla vasta vähän yli 2 viikkoa ja oon kokenu jo yhtä sun toista mukavaa, ikimuistoista hetkeä!:) 

My dream come true

Olen kesäihmisiä.

Rakastan kesää.

Ensimmäistä kertaa elämässäni haluaisin kumminkin nyt juuri nyt, että olisi jo marraskuu,

sillä silloin, unelmani käy toteen.

Pitkään ihailemani bändi, Avenged sevenfold tulee suomeen, Helsinkiin, kotikaupunkiini.

En jaksaisi odottaa enää päivääkkään!!!!!

Mutta toisaalta tää on odottamisen arvosta että tapaan tai ehkä pitäisi sanoa että näen heidät.

Äääääääää

mä oon ihan sekasin, ton sään takia.

Haluisin vaa kokoajan olla ulkona.

No pian se onnistuukin, koska kesäloma alkaa huomenna.

Voi kun aikaa voisi repiä jostain!

Kevät.

Se tietää kesää.

Ja ennen kesää lähes joka ikisellä ihmisellä on kauhee paniikki kaikesta.

Niin mullakin nyt.

On ollu ihan hirveen kiirus.

Mulla loppuu koulu jo ens keskiviikkona.

Ja muhun iski just paniikki että mitä helvettiä mä puen sinne.

Mulla on tanssiesityski nyt sunnuntaina, ja senki asukokonaisuus on vielä auki.

Kesällä mulla on tiedossa tuttuni ripiltä pääsy, lakkiaisia, serkkuni häät, joten joku asu ois löydettävä ja PIAN!!!

Tää lukuvuoski on menny älyttömän nopeesti.

Ollu yks elämäni draamallisista, mut myös parhaista.

Oon saanu/löytäny ihania ihmisiä.

Ja TASAN VIIKON PÄÄSTÄ meiän tiet eroaa.

Tiemme eroaa eri suuntiin, mut oon ihan varma et tuun näkee niitä vielä joko sovitusti tai sattumalta.

Just muistelin Kirpun kanssa tossa pari päivää sitte mitä kaikkee me ollaa yhes koettu ja nähty. Puhuttiin myös siitä, kuin nopeesti aika nykyää kuluu. Ihan ku se juoksis.

Muistan vielä sen päivän ku menin ekaa päivää kouluun, ja vastahan mä olin rippikoulussa.

Alle vuos enään ja sit oon aikuinen.

Aika juoksee nykyään TOSI nopeesti, pelottavan nopeesti jopa.

Yrittäkäämme siis nauttia joka hetkestä! :)

Raskaantyön raataja

2 viikkoa työharjotteluu jo takana, viikko enää jäljellä.

Oon nyt iltasin ollu älyttömän väsyny, etenki ku mun maanantai työaika on 6-12h.

On tehny vähä tiukkaa herää 5 aamul!

Mut oon tykänny kovasti olla siel, kiva ku asiakkaatki huomioi mua, vaik oonki harjottelija.

Eilen illal ku kotii pääsin loppujenlopuks, olin älyttömän väsyny koko illan.

Mun rytmi meni ihan sekasin täl viikolla ku mul ei ollu ke töitä eikä torstain.

Pääsykokeet mulla meni heikohkosti, mut se haastattelu meni paremmin ku hyvin.

Ja se mun haastattelija sano mulle et vaikutan just sellaselt millasii ne ottaa sinne sisään.

Toivotaan nyt vaan parasta.

Eilen illal muhun iski jumalaton väsy jo 17 jälkee illast.

Menin loikoilemaan sänkyy ja kuuntelee biisei.

Yhtäkkii aloin itkee, ilman mitään syytä.

Enkä vieläkää oo saanu selville mistä se johtu.

Mistä moinen johtuu?

Mutsi ja faija lähti tiistai iltan Berliiniin.

Ne tulee huomen puolen päivän jälkee himaan.

Oon ollu pikku broidin kaa himas kahestaa ja meil on menny tosi hyvin.

Ei olla tapeltu yhtää.

Just puhuttiinki tänään siitä, että mistä moinen johtuu.

Ku meiän vanhemmat on himas, tapellaa yleensä vähän väliä.

On ollu ihanan vapauttava olo, ku kukaa ei oo oikeestaa ollu käskemässä millon pitää tehä mitäkin - paitsi mummo välillä talon toiselta puolelta.

 Ollaa katottu leffoi ja käyty pizzerias ja tehty kaikkee kivaa:)

Huomenna tämä ihanuus ikävä kyllä jo loppuu:(

Kahdeksikko

Sain haasteen ystävältäni.

1. Kiitä haasteen antajaa: thänks Ronja <333

2. Jaa haaste 8 bloggaajalle:

http://hurricaneinsidemyhead.blogspot.fi/

http://terapiavarit.blogspot.fi/

http://dreamsofida.blogspot.fi/

http://laureve.blogspot.fi/

http://www.laurikaijomaa.com/

http://onceiwalkedinparadise.blogspot.fi/

nuo riittäköön

3. Ilmoita näille 8 haasteesta - teen sen pian.

4. Kerro 8 satunnaista asiaa itsestäsi

- En voi elää ilman muusiikkia, enkä tanssia

- lempi vuodenaikani on kesä

- muutan omaan kämppään heti kun mahdollista

- luen paljon kirjoja

- harrastan pianonsoittoa, laulua ja hiphoptanssia

- olen käynyt Ranskassa, Amerikassa, Kanariansaarilla, Ruotsissa ja Virossa

- Haluaisin muuttaa vielä jonakin päivänä asumaan Amerikkaan.

- Unelma-ammattini on muusikon ura 

Pelko

Mulla on ylihuomenna pääsykokeet.

Se onki sitte onneks viimenen taas hetkeen.

Pelottaa vain saakelin paljon.

Viime vuoden yhteishaussa, kun mä en päässy sisään mihinkään, ja se sai mussa aikaan helvetin epävarman olon, joka ei oo lähteny yhtää mihinkää.

Ei tässä muuten mitään, mutta ellen pääse sisään mihinkään, mitä mä sitte teen.

Koska mulla on vaan plan a. Olis ollu järkevää tehä plan b.

Okei, on olemassa myös täydennyshaku, jossa hain viimekski.

Ellen pääse sisään mihinkään, hakisin töihin, sillä haluun alkaa saamaan fyrkkaa.

Mutta ikäni tekee siitä hieman vaikeaa, ja etenki se ku nykyään ilman minkäälaist koulutusta sun on saakelin vaikee saada duunia.

Voi ku elämä ois helpompaa!

Kuvat puhukoon puolestaan

Matkasta voisin kertoa paljon, mutta ainoa jonka osaan sanoa on se että matka oli IKIMUISTOINEN!!

Tässä teksti jonka kirjotin yhteen vihkoseeni ton matkan jälkeen:

NEW YORK

Kaupunki, jonne sydämeni ja elämäni jäi.

Kaupunki, johon rakastuin.

Kaupunki, jonne haluaisin muuttaa vielä joskus.

New Yorkissa olin onnellinen.

Unohdin murheeni, ahdistuskin katosi teille tietämättömille.

Siellä, Unelmien kaupungissa minulla olisi mahdollisuus aloittaa kaikki alusta.